Olipas taas kerran helvetin turhauttava reissu kyröön. Mä olen niin väsynyt siihen toimintaan. Aina sama juttu. Aina, vittu aina. Oli jees nähä ihmisii, mutku miks kaiken aina pitää perseelleen, ku mä oon siellä? Varma karma.
Tosiaa päästii eile vast neljä aikoihi lähtee ja sit käytii kaupas ja haettii N ja sillee. Hetiku päästii sinne, ni oli pakko lähtee liikeel. Ennen kuutta jo. Oltii sit toril jo ennen kuutta ja ihmiset alotteli pikkuhiljaa. Katottii parit raketit, nähtii pari ihmist ja vihdoin mentii sisäl. Ääni edellee oli ihan vituillaa ja muutenki kipee ja sillee. Hienost alko, ku alko heti siel toril ahdistaa. Ensinnäki en tykkää raketeist. Tulee kuitenki mun silmään taijotai. Toiseks tuli mielee se viime uusvuos yms.. Nomut kyl se sit siel sisäl alko menee parempaa. Sielsit mussuttelin vaik ja miten kaikenäköst. Täytyy olla läski. Eimut, mite ärsyttävää oikeesti, ku syö ahdistuksee. Taisiis et täytyy vaa tehä jotai. Mun uusvuos alko korkaten edi! Jep. Ei ollu kittaamisfiilis yhtää. Nomut kyl se siit si lähti. Oikeestaa etsin itelleni parempaa seuraa ja menin tekemää nukkekotiin huonekalui pienimmän kans, ku muut lähti rakettei ampumaa. Otin si siiderin ja litkisinpä sitä si kaks tuntii, ku en saanu millää alas. Hyi siideri. Lopult kahentoist mais lähettii uusiks toril ja siel sit oliki jonkuverra tuttui yms. Toivoteltii hyvät uudetvuodet ja lopult, ku suurinosa porukast oli lähteny tuliki sihe poliisi. N oli iha lähös poliisei karkuu, mut niitä kohdanneena tiedän, et mitä vitu järkee siinäkää sit on. On uusvuos. Juu olen vähän ottanut ja niin olet sinäkin, mut ei sulla edes ole juotavaa mukana eikä ne tosiaa oo tullu tänne puhalluttaa ihmisii. Ne vaa tarkistaa iät niilt kenel on alkoholii. Jos ei oo ikää, kaadetaa juomat pois. Oli iha rauhallist ja muut, ku siin ol täysikäsii ja sillai. Lopult ne katto pikkuserkkuni M:n muovikassii jossa sit oli tosiaa kamera ja kaljaa. M poltti siin ja lopult se poliisi viskas sen röökin pois ja pyys henkkarei ja tällee. Kyl se ne näyttiki, mut eihä sil mitää ikää ollu ja sit M alko panee vastaa.. Tottakai tietenki, mitä muut silt voi oottaa.. TÄYTYY MYÖNTÄÄ, et poliisit oli vähä liia kovakourasii, otti pippurisumutteenki esil meit M:n puolest puhunei vastaa. Lopult ne onneks tajus laittaa pois. Ihmiset alko vaa huutaa, et sil on paniikkihäiriö älkää kuristako. Mut eiko tietty ne kuristaa ym. Sit lopult luultii, et se viiää putkaa, mut onneks sit kotii ja sakkoi. Mä kuitenki murtusin iha täysin sii, joku tuli halaaki. Mä vaa itken ja syytän itteeni yllätysyllätys MINKÄKÖHÄN TÄHDEN kaikesta. Lähen kävelee ja kaadun siihe maaha ja N yrittää sit nostaa, mut mä vaa huudan haluavani tappaa ittteni. Ja halusinki. Ihan mielellää vittu. Itkin ja itkin koko matkan sinne ja lopult siel sisäl sit murruin täydellisesti. Yritin saada itteni jotenki hallintaa, mut en saanu, ku paniikki otti kokonaa vallan.. Sii si jonku aikaa olin täysin poissa. Onneks se sit meni ohi ja olin vaa varma, et kaikki pitää mua sairaana paskana. No mähän oon, mitä sitä kieltämään. Onneks tilanne siit sit taas rauhottu kahen tarvittavan jälkee. No yritettii siin si viel jotai juhlistaa, mut lopuks tuliki lisää paskaa, ku eräät kaks alko tappelee ja pikkunenki itki ja kaikki meni niipal vituillee, et äääh. Mä olin nii väsyny niitte tarvittavie jälkee, etten mä jaksanu mitenkää auttaa yhtää ketää muutaku pikkusta. Se on pikkune, vaik onki seittemän. Mielee vaa tipahteli kokoaja lisää ja lisää mielikuvia viime uudesta vuodesta. Olin sillo sokissa ja itkin. Yritin silti lohduttaa kaikkii, pyytää anteeks. Mut mitä mä sain. Syyt niskoilleni ja pelkkää huutoa. En yhtään kiitosta en mitään. Kuuntelin, ku ihmisen manas ja raivos ja itki ja uhkaili. Mun mieles ei ollu muutaku tyhjää, viime uusvuos ja lause, et mä oon niin väsyny tähän. J itki, mä en menny lohduttaa. En menny, koska kaikki ois kuitenki ollu taas mun vika. Kaikki ois kuitenki menny perseellee. Ei mikää ois auttanu. Hautautusin syvemmälle pohjaan. Ajattelin, ettei kauaa ole enää siihen, kun oon taas täysin pohjalla.
Sain kuitenki nukuttua otettuani vielä yhen tarvittavan. Ja pian herättyäni lähdettiinkin kotiinpäin. Koko matkan ahdistuin vain enemmän ja enemmän. En jaksanut puhua, enkä muutenkaan välittää. En jaksaisi.. Koko viikko täynnä tehtävää ja kultaakin pitäisi nähdä. Oon niin väsyny, et tekis mieli vaan perua kaikki ja hautautua peiton alle. Sosiaaliset tilanteet tuntuvat entistä raskaammilta ja vihaan sitä, että täytyy hymyillä vaikkei todellakaan jaksa. En vain jaksa. En jaksa en jaksa en jaksa. Luoja auta mua oikeesti. Mite mun pitäis jaksaa peräkkäi kaikki kauppareissut, passikuvat, poli, ääniterapia, kaveri + kaveri ja vielä kultakin.. Eikö voisi olla yhtä päivää siunattu lepäämiselle. Pitäis alkaa panostaa muutenki tohon painoon, koska oon vaa sanonu vitut ajatuksil, jotka käskee rajottaa syömisii. En vaan jaksa välittää. Oon niin niin niin niin niin niin niin väsyny ..
-Kaksoissielu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti