Joo elikkäs. Olo on tosiaan ollut kauhea. Ahdistusta, väsymystä, ristiriitaisia tunteita, levottomia unia, raivoa ymsyms..... Koulu on raskasta. En jaksanut tänään mennä kouluun ja oli taustalla pari päivää jatkunut outo mahakipukin. Eilinen ilta meni ahdistuksessa, surullisuudessa, masentuneisuudessa, ikävässä, itkiessä.. Epätoivon tunne valtasi mielen. Kaikki kai alkoi siitä, kun lauloin yksin karaokea. Äänikiellon vuoksi en laula enää kovinkaan usein. Lauloin ja lauloin ja lauloin. Ylsin melkeen tunteeseen, kun laulan yleisölle. Suunnaton kaipuu.. Miksei enää.. Energia virtasi kehoni läpi ja hetken tunsin olevani jotain. Sen jälkeen kaikki muuttui. Tunsin syvällä kipua siitä, miten laulamista koitetaan kovin multa viedä. Enkä tiedä mitä tulee tapahtumaan.. Elän epätietoisuudessa monen asian suhteen.. Papa-testiin varataan pian aika. Foniatri pitäisi olla pian. Oloni on surkea ja tunnen yhä enemmän vain halua lähteä. Viiltely karkaa taas käsistä. Mitä seuraavaksi. Mitä sanoo testi, mitä sanoo foniatri, mitä sanoo sairaanhoitajani, mitä lääkärini. Entä mitä äitini, isäni, veljeni. Mitä tapahtuu. Kun mä en tiedä. Ja vihaan sitä, etten tiedä mitään.
Jäin siis tänään kotiin, nukuin yhteen ja kun tulen yläkertaa huomaan koirani silpunneen sellaisen oksista tehdyn korin. Ihan palasiksi. Vittu. Veljeni on jättänyt taas huoneensa oven auki. En jaksanut siivota. En ottaa lääkkeitäni. Istuin vaan. Yritin etsiä iskältä tupakkaa, turhaan. Ajattelin vetäväni kunnon kännit. Vittuun kalorit.. Ei. Lopuksi etsin mattoveitseä. Ja sellaiahan iskältäni löytyy. Otin erään punaisen ja menin yläkertaan. Sain vasta kahden aikoihin aikaiseksi ja päätin mennä kylppäriin. Yritin viiltää, mutta kamalan tylsä oli mattoveitsi. Suutuin ja lähdin hakemaan vanhaa terääni. Otin askin missä terä pitäisi olla ja kun avasin askin, se ei ollutkaan siellä. Suutuin ja lähdin purkamaan terotinta. Siitäkään ei tullut mitään. Lopulta kuitenkin sain sen purettua ja rupesin viiltämään.... Paljon.. parempi? Vittu.
Nojoo. Ahdistus kasvoi, kun piti alkaa koulujuttuja väsäämään. Otin tarvittavan. Ei onnistunut millään. Onneksi lopulta vähän. Nyt on ollut ihan hyvä olo. Poljin ja kävin suihkussa. Nälkä on. Muttakun ei oo rasvatonta jugurttii. Helvetti. No haen huomenna itse. Jaa nii, huomenna on opoaika. Yritän saada itseäni pidentämään suunnitelmaa. Mut se on niin vaikeeta.. Ja se on vain musta kiinni... Tartteisin tsemppausta.. En vaan tunnu osaavan muotoilla sanoja oikein, kun kukaan ei ole sanonut oikein mitään. En tiiä mitä teen. Päätöksenteko yleensä on kauheata.. En tunnu osaavan päättää mitään.. Se oli niin jo ysillä... Pienet valinnat on vaikeita. Mulla on vasta seuraavan viikon öö torstaina. Entiä jaksanko. Mitenvaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti