lauantai 15. joulukuuta 2012

Kumpa mäkin vaan voisin..

.. päästää irti ja lähtee lentämään. Vetää nassuuni ihanan määrän lääkkeitä. Helposti. Mut vaikka mä kuinka haluisin.. Ei. Mä oon eläny oman pääni mielestä vaikeahkon elämän ainakin tähän asti ja jos sen haluaisin lopettaa, en antaisi sen olla niin helppoa. Olen aina rakastanut vettä ja uimista. Vesi on mun elementti. Sellainen mä haluaisin olla.. Sievä, hento, kaunis. Jos mä menisin pois, menisin veteen ja antaisin sen voiman kuristaa mua niin kauan, kunnes hengitykseni pysähtyisi ja antaisi mulle ikuisen rauhan. Näin mä viimeksikin yritin tehdä, en vain ollut tarpeeksi vahva lähtemään. Enkä siltikään tarpeeksi vahva elämään. Niin ainakin luulin. Tässä mä olen. Olin pohjalla. Palasina. Mä keräsin ne palat. Mä hain apua, sain lääkkeet ja muuta hoitoa. Mä hukkasin rakkaan, mut mä otin sen takaisin. Mä pääsin ylös kuilusta, mutta silti mikään ei tunnu miltään. Te sanotte, etten ole tehnyt mitään. Mitävittua. Mä oon tehny kaikkeni. Aivan kaikkeni. En välttämättä muuten olisi tässä. Tästä sairaudesta ei vaan hetkessä päästä eroon.. Mut jatkuvasti yritän elää tän kanssa. Jokatapauksessa. En nää mulle ollenkaan tulevaisuutta. En pärjää lukiossa. Ja vaikka sen pinnistelisinkin viimeisimmillä voimilla loppuun, sen jälkeen ei oo mitään. En mä uskalla, enkä mä pysty..

Vuodatus, mut tänään on ollut kyllä semihyvä päivä. Oon syöny kauniisti, lukuunottamatta paria juttuu ja ahdistuskin on pysynyt suurimmiltaosin poissa. Liikuntana letkeet kuntopyöräilyy ja kävelyy. Piti polkee viel kunnol, mut ei sit jaksanu. Laiskako. Eeiei.
Huomenna on luvassa kiva päivä, vaikka joudunkin jo kymmenen maissa heräämään. Mun tuuri on kerranki vähä myönteinen mulle! Mennään sittenkin N:n kanssa kaupungille ja shoppaillaan molemmille jotain päälle laitettavaa joulujuhliin. Ite aattelin jotain vaatimatonta, mutta ei mulla silti oo mitää. Joten säästympä maanantaiselta lintsaamiselta. No ei lintsaamiselta, mut oltais menty aamul polin jälkee myllyy hakee jotai sin joulujuhlaa, jote nyt säästyttii siltä ja ehin opon tapaamiseen ajoissa! Huh, olen jo odottanut keventämistä.

Muttanyt nukkumaan, et joskus pääee ylös.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti