tiistai 25. joulukuuta 2012

Älä sano hyvästi, vaikka aika muuttuukin

Joulu meni. Taino melkein ainakin. Huh. Hyvä, että on ohi. En tykkää siit vilskeestä enkä niist sukulaisista. Tai on yks päivä iha okei. Mutnii.. Lahjat tosiaa onnistus molempii suuntii. Siis annoin jees lahjat ja sain jees lahjat. Sain aika pal kaikennäköst, mut päälimmäisen nyt kamera, saulit, PAAVO PESUSIENI HUPPARI, kaikkei kivoi rasvoi, villasukkii, karkkii yms! Sii se meni. Ilma mitää erikoisii syömisii.
Oon laiska. Erittäin laiska. Olin jossaa vaihees jokailta kirjottelees, enää en. Noh. Ei tää kyl laiskuut sillai ole. En vaan jaksa. Kokopäivä on menny ihan jumalattoman hitaasti. Mikään ei ole sujunut ja mikään ei ole toiminut. Huono olo on jatkunut, pahentunutkin. Maha sattuuu. Syöminen ei onnistu. Taino. Tänään söoin yhen leivän ja kaks kinkkuviipaletta + vähän kalaa. Mut senki edest suklaata ja karkkikepin.. Yh. Ei oo ollu nälkä, mut sit vaan syön huvikseen makeeta. Vähän sipsiä.. Ja sitruunakakkua. Juueinäin. Huomenna, jos ei vieläkään ruoka maita, ni tsempataan kuitenkin senverran, että ängetään sitä terveellisempää ruokaa nassuun pikkasen ja suklaa plus muut tollaset vähän vähemmälle. Kyl niitä syödä saa. Ei noi muute lopu koskaan. Syödään ne loppuun ja sit alotetaan puhtaalta pöydältä. Tarvittavat auttaa ahdistukseen. Olen antanut itselleni aika paljon lomaa. Tänään piti jo polkea/lenkkeillä tai jotain muuta, mutta ei. Nukuin yhteen. Luin hiukan tietokirjaa Nuori ja mieli, kun koulussa täytyy lukee joku tietokirja ja tuo oli kiinnostavin siitä listasta. On kiinnostavaa tai sitten ei. Ei oikein kyllä ispaa tää kodin ja koulun välinen juttu mielenongelmien ehkäisyksi. Mutta on siellä jotain kiinnostavaakin. Luin jo vähän sieltä sun täältä. Kokemistani jutuista. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja muista tollaisista. Osastoista. Hmm mitäs vielä. Jostain kumminkin. Alku on aina vähän kankea. Niin. Heräsin tosiaan taas levottomista unista ja paikat olivat ihan muusia. Heräsin yöllä. Taas. Olen taas alkanut heräilemään, mutta lääkkeet vaikuttavat niin, ettei pysty evääkään nostamaan, on paikat niin kohmeessa. Välillä katson kelloa tai jotai. Nukahdan kutakuinkin aika pian. Aamulla on vaikea nousta. Tänään jäinkin sitten sänkyyn lukemaan, katsomaan simpsoneita. Entiä mitä kello oli kun nousin. Vähän kinkkuu. Testasin kameraa. Aika paska tuuri, ku olin odottanu ihan erilaist kameraa. Muuten samalainen ku vanha. Eri merkki. Parempi zoomi. Ja asetuksiakin on enemmän, joten onhan se vähän parempi. Tykkään siitä panoraamasta !! Loppupäivä onki menny iha vaa oleilles. Oon koneel, makaan sängys, oon koneel, sängys, sängys, mummil kahvil, sängys. Piti polkee. Mut kaatus siihe, ku eivaan pysty.. jaksa.. Ahdisti, mahakipu, heikotus, huimaus. Ei tuntunu miltää. En oo mitää. En mitää. Oon vaa tyttö, joka hengittää, mut on henkisest kuollu. Luin blogeja. Ihmisil on pal vaikeempaa, ku mul.. Miks mä ees angstaan, ku ei mitää ongelmaa oo. Oon vaa eksyny. Mikää ei tunnu miltää. Mut silti ..Muut on menettäny nii paljon. Enhän mä oo menettäny mitää? Mul on kaikkee? Poikaystävä, perhe, katto päänpääl, ystävii, kaverei, sukuu. Mitävittuu.
Miksei mikää silti tunnu miltää.. Miks kaikki tuntuu turhalt silti. Miks mä oon näin loppu? Pahimmassa ahdistuksessa lähdin lenkille. Äiti pakotti ottamaa koiran mukaa. En ois halunnu, ku se on nii kusipää lenkil. Menin sit kuitenkin ja kauheesti heikotti. Oli tupakka. Aattelin, et poltan sen ny ahdistuksee. Hyi. Vitun pahaa. Alko oikee yököttää. Senjälkee heikotti viel enemmä enkä meinannu jaksaa kotii. Välil kyykys keräämäs voimii. Just juu.

Pitäs sitä fysiikkaa lukee.. Koska oon niin pihal. Pitäis kaikkee ehtii lomallaki tekee. Koulujuttui, nähä pal kaverei, ku oon ollu laiska näkemään ketään, uusvuos.. Joo. Paljon? No on.. Keho alkaa väsyy jo.
Huomenna en oikee tiiä mitä teen. Ehdotin josko menisin kullan luo. En tosiaan tiiä onko mulla kyytiä tai jaksamista. Onse ny kumma, ku ei poikaystävänkää luo jaksais millää lähtee.. No en tiiä. Ylihuomisestakaa ei oo tietoo. Perjantaina onkin sitten tiedossa pienet pippalot. Jos sinne ostais sen sour apple liköörin, ku se on niin namii. Ja uutenvuoten pikkuserkuil ei kuitenkaa kannata mitää paljoo ottaa, ni sinne pari lightisiiderii ni hyvä on.

Nyt kai menen änkemään jotain suuhuni ja sit ah nukkumaan. Miten voi väsyttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti