Pieni, pieni, pieni, pieni..

Mä en uskalla pyytää apua, vaikka tiedostan kaikki riskit. Vaikka tiedostan kaikki riskit ja haluan minimoida mahdolliset riskit, en uskalla pyytää apua. Kullalle osaan puhua, muille en. On tyhmää pelätä, mutta ei ole kiva tunne, kun syömiset menee päin vittua ja kasvan kasvamistani. Pelkään, että kohta olen 100 kiloinen jättiläinen, kun vaan syön ja syön ja syön.. salaa. Haluan vaan olla pieni..