Mietin asioita aivan liikaa. Pitäisi vain olla ajattelematta. En ole liikkunut taaskaan. En jaksa. Olen väsynyt henkisesti ja fyysisesti. En halua olla. Viillot pahenee kerta toisensa jälkeen.. Noikin on jo tulehtuneet.. Jotenkin ärsyttää.. En halua.. Haluun vaan normaalin elämän. Muttei se onnistu.. Juuri tänään tuli eläkelaitokselta kirje, jossa kerrottiin, et koska olikse 700e katto on alle vuodessa rikkoutunut, niin vuoden loppuun kaikki lääkkeet mitkä reseptillä ostan on 1,50e. No. Eipä kauheesti helpota, ku reseptit on kaikki just haettu. Tuskin auttaa. Tarvittavista vois kyl pyytää reseptin ni sais halval, vaik niit ny on vähä viel. Ja ainiii noi e-pillerit kans. Mutjuu.. Kiva saldo mulla. Mut nii.. Enite on mietityttäny, et mihin tää sit voikaa taas johtaa.. Muistan, ku aloin voimaa pahoin viimeks. Samoihin aikoihin ku nyt.. Ja sit se aina vaan pahentu. Ja sama ko ny. Kukaan ei oikeen ymmärrä. Eiks pitäis vähä ennakoida..? Nomutjaa.. Oon yrittäny itekki vähä säädellä oloja ja kestäää ahdistusta. Ja siihe se sit jääki.. Äiti painotti, et mun pitäs kertoo huomen polilla tekemisistäni, mut.. Emmä tiä. En haluais joutuu kiusallisee tilanteesee. En jaksais hävetä..
Mut nyt en sit pariin päivään kirjota, ku huome Nikke meil ja lauantain pailataan. Tosin pienel porukal, mut kumminki !
Heippa vaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti